AMPASE-hankkeen tutkija Minna Santaoja on koollekutsujana Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen syyskollokviossa kokoontuvassa Kamala luonto -työryhmässä yhdessä Nina Nygrenin (Tampereen yliopisto) kanssa. Työryhmä lähtee liikkeelle ajatuksesta, että ihmiset voivat kokea toislajisten eläinten läsnäolon ja elintavat monin eri tavoin epämiellyttäviksi. Kuitenkin kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää, että opimme jakamaan ekosysteemimme monenlaisten muunlajisten kanssa, myös ärsyttävien ja pelottavien eliöiden kanssa. Työryhmään kutsuttiinkin eri tavoin haitallisina koettujen toislajisten eläinten parissa tutkimusta tekeviä.

Kamala luonto -työryhmä kokoontuu perjantaina 20. marraskuuta klo 9-12. Konferenssin ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät LUT-yliopiston sivuilta. Työryhmässä kuullaan neljä esitystä eri aiheista. AMPASE-tutkija Minna Santaojan esityksen abstrakti löytyy alta.

Ekososiaalisen sivistyksen materiaalisuus: ampiaisten valepesien virkkaus lajienvälisenä tunnusteluna

Käsittelen esityksessäni ampiaisten valepesien virkkaamisilmiötä ekososiaalisen sivistyksen ilmenemänä. Esitän ensin muutamia kriittisiä huomioita ekososiaalisen sivistyksen materiaalisuuteen liittyen ja tarkennan sitten ajatusta ekososiaalisesta sivistyksestä kehollisena käsin tekemisenä. Ampiaiset mielletään kiusallisiksi, ja ihmiset ovat kekseliäästi kehittäneet keinoja niiden karkottamiseksi. Viime vuosina mediassa on levinnyt niksejä valepesien valmistamisesta ampiaisten pesinnän estämiseksi. Luonnontieteilijät ovat olleet skeptisiä konstin toimivuudesta, mutta toisaalta vakavasti otettavaa leimaa tekemiselle tuo se, että kotitalousjärjestö Martat on opastanut valepesien virkkaukseen. Pohdin virkkaamista kehollisen tietämisen ja monilajisen yhteiselon tunnustelun tapana. Aineistoni koostuu sähköisen median artikkeleista ja autoetnografiasta. Hyödynnän pohdinnassa uusmaterialistista feminismiä ja käsityön teoriaa. Menetelmäni on outouttava luenta: esitän ilmiöstä sekä paranoideja että korjaavia tulkintoja. Ampiaisten valepesien virkkaus näyttäytyy erilaisena tarkasteltaessa käsityön lopputuotteen tai tekemisen prosessin näkökulmasta. Valepesät toimivat monimerkityksisinä rajakohteina, jotka ovat mediassa avanneet mahdollisuuden ampiaistiedon välittämiselle. Valeampiaispesien virkkaus on myös leikkiä ja hassuttelua, minkä merkitystä osana ekologista sivistystä ei ole syytä väheksyä.

Esitys pohjautuu Aikuiskasvatus-lehden Sivistys planetaaristen kriisien aikakaudella –teemanumeroa varten arvioitavana olevaan artikkelikäsikirjoitukseen.

Minna Santaoja”

Ampiaisten valepesien virkkaus lajienvälisenä tunnusteluna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *