Kirjoittaja: Minna

AMPASE-tutkija Minna Santaoja kirjoitti vasta ilmestyneen Aikuiskasvatus-lehden teemanumeroon 2/2021, ”Sivistystyö planetaaristen kriisien ajassa”. Lehti ja Minnan artikkeli ”Ampiaisten valepesien virkkaus monilajisen yhteiselon tunnusteluna” ovat vapaasti luettavissa journal.fi -palvelussa: https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/view/2_2021 Artikkelissaan Minna kirjoittaa, kuinka ympäristökriisien aikakaudella on opittava tulemaan toimeen myös

Ampiaisia pidetään kaikkiruokaisina petoina: ne syövät mitä eteen sattuu. Tutkimuksemme mukaan eri ampiaislajit ovat kuitenkin jossain määrin erikoistuneita ravinnonkäyttönsä suhteen. Dolichovespula-suvun ampiaiset suosivat ravintonaan korkeamman trofiatason hyönteisiä, eli petoja. Vespula-suvun lajit sen sijaan suosivat alemman trofiatason hyönteisiä, kuten kasvinsyöjiä. Tietyn

Kun kevät tästä hiukan lämpenee, lähtevät talvehtineet ampiaiskuningattaret lentoon pesäpaikan etsintään. Kahden nihkeän ampiaiskesän jälkeen odotamme mielenkiinnolla, onko tulevana kesänä ampiaisia runsaasti. Keräämme Ampase-hankkeessa edelleen havaintoja ampiaisista ja niiden pesistä. Osallistu kansalaistieteen tekoon: http://ampase.fi/osallistu/. Vapputerveisin, Ampase-tutkijat

AMPASE-hankkeen tutkija Minna Santaoja on koollekutsujana Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen syyskollokviossa kokoontuvassa Kamala luonto -työryhmässä yhdessä Nina Nygrenin (Tampereen yliopisto) kanssa. Työryhmä lähtee liikkeelle ajatuksesta, että ihmiset voivat kokea toislajisten eläinten läsnäolon ja elintavat monin eri tavoin epämiellyttäviksi. Kuitenkin kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää,

Ampiaisloisikka (Metoecus paradoxus) on kovakuoriainen, joka loisii ampiaisen pesässä. Videolla kolme loisikkanaarasta könyää ulos piha-ampiaisen pesästä. Koiras on hieman erinäköinen kampamaisine tuntosarvineen ja oranssinvärisine peitinsiipineen. The wasp nest beetle (Metoecus paradoxus) develops in the nests of social wasps. In the

Ampiaisia on ollut Suomessa tänä kesänä vähän. Jyväskylän seudulla ampiaisten yksilömäärä on ollut noin kolmanneksen viime vuoden lukemista. Muutama seurannassa ollut pesä on alkanut hiipua heinä-elokuun vaihteessa. Vähenemistä on havaittu myös muualla Suomessa. Selvää on, että ampiaisten runsaus ei sahaa

Kainuun Sanomat teki mukavan jutun AMPASE-hankkeesta 24.6. ja haastatteli hankkeen tutkija Minna Santaojaa. Juttu on valitettavasti maksumuurin takana, mutta sen pääsee lukemaan tilaamalla 2 viikon maksuttoman kokeilujakson (vaatii kirjautumisen; jakso päättyy 2 viikon kuluttua itsestään): https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/ahdistavatko-ampiaiset-tutkija-kannustaa-uteliaisuuteen-ja-rauhallisuuteen-kuhmossakin-on-keratty-ampiaisia-tutkimukseen-184057725/?fbclid=IwAR1cql3irQwBMzjPTJWFSAHNmDkX1yl_0IwBzFr7L52xn-ueZd7Fxue19ow

Kulunut poikkeuksellinen korona-kevät on vaikuttanut tutkimustyöhön monella suunnalla ja tutkijat ovat joutuneet miettimään aineistonkeruutaan ja tutkimusasetelmiaan uusiksi. AMPASE-hankkeeseen poikkeustilanne ei ole suuresti vaikuttanut. Yhteiskuntatieteellisen osuuden ensimmäisiä analyyseja oli tarkoitus esitellä kahdessa kesäkonferenssissa, joista toinen peruuntui ja toinen siirtyi syksylle. Aineiston

AMPASE-hankkeen ensimmäinen tieteellinen julkaisu ilmestyi Annales Zoologici Fennici -lehden vuoden 2020 ensimmäisessä numerossa otsikolla ”Social wasps (Vespinae) in urban gardens and woods”. Artikkelin tekijät ovat Atte Komonen, Aleksi Nirhamo ja Jyrki Torniainen. Tutkimus tuotti uutta tietoa ampiaisten runsaudesta ja pihoissa

AMPASE-hankkeen yhteiskuntatieteellinen osuus käynnistyi, kun HT Minna Santaoja ryhtyi työskentelemään hankkeessa Koneen säätiön kokeneen tekijän apurahalla tammikuun alusta 2020. Ensi töikseen Minna ryhtyy kokoamaan ampiaisia koskevaa media-aineistoa viime vuosilta. Aineiston avulla tarkastelemme, onko ampiaisia koskenut uutisointi ja keskustelu lisääntynyt ja